Tallinnan ostokset

♥lla Anni

Tallinna part II

Ostoksista teen oman postauksen vielä.

Tallinna part I

Oltii Satun ja niitten porukoitten kans kolme päivää Tallinnassa. Oltiin My City-hotellissa vanhassa kaupungissa. Se oliki mun tän kesän ainut loma reissu, kun ens viikolla jään kotiin ku omat porukat lähtee Viroon. Hauskaa ainaki oli ja oishan siellä viihtyny vielä muutaman päivän.

Anni's Summer Special

Löydämmekö unten alta kadonneen tien?

Ensin näytti siltä, että tulee tylsä viikonloppu. Perjantaina Nelli sai kuitenki houkuteltua mut Haaviston kylätansseihin, joten lauantai-ilta meni siellä. Apulannan jälkeen olin vielä hetken kylällä. Lopulta olin varttia vaille neljä kotona. Yhtään ei väsyttäny. Naurukohtauksen ja asioiden miettisen jälkeen lopulta nukahdin takkahuoneen sohvalle. Aamulla puol 9 porukat tuli alakertaan kolistelemaan ja kipusin yläkertaan jatkamaan kauneusunia.
Sunnuntaina kävin taas Kausalassa moikkaamassa Oonaa ja Satua. Kamera kotona ja lauantain kuvasaldokin on tosi pieni.

♥lla Anni

Sitten ollaan me toiset joiden ainoa keino on kannatella toisiaan

Mun elämä on, ku Kauniit ja Rohkeet. Draamaa riittää ja tapahtuu asioita, jotka ei voi olla totta. Aina en kaikkea ihan ymmärrä. Aina on joku joka sekottaa pakkaa.

Vietin pari päivää Kausalassa, ku Satu tuli kotiin. Illat pyörittii kylällä ja eilen käytii Säyhteellä kattomassa ku pojat ajeli hiekkakuopalla. Satun ja Joelin kans kiivettii kalliolle kuvaamaa. Mulla oli varvassandaalit jalassa. Käveltii pellon poikki ja sieltä metsää. Hypin kivien päällä ja kengät luisti vaa. Alas tulo oli vähän hankalampaa, joten laskin sitte pyllymäkeä. Tuloksena märät ja likaset farkut. Sandaalit ja jalat oli ihan mutaset. Jalkoja pisteli, koska nokkoset poltti ja hetken aikaa ärsytti kaikki. Mut joo oli hauska kokemus..

Tänää tulin jo aikasin kotii ja vois kohta vaikka siivota ja käydä kaupassa. Jos Nastolan S-marketissa ei tarvis järkyttyä niin pahasti ;)

♥lla Anni

Elämä ei oo kellään helppoo, päivästä toiseen asiain hoitoo

Tää teksti on ollu aika pitkää luonnoksissa, koska en oo uskaltanu julkasta tätä. Nyt kuitenkin jatkoin teksiä ja päätin julkasta tän. Tää on aika erilainen, mitä yleensä tänne kirjotan, mut tuntuu jotenki, että tää pitää purkaa.
Mua ärsyttää. Aika moni asia oikeastaan. Ihmiset, jotka ei voi puhua, jos joku mättää. Myönnän oon ite samanlainen ja sekin ärsyttää. Annan asioiden paisua ja sitte ne on jo isoja ongelmia. En tiedä, miks en uskalla puhua. Oonhan yleensä melko rohkea. Ehkä pelkään riitoja, mitä syntyy ku kertoo mielipiteensä. Varsinki ystävien kanssa. On monta asiaa, mistä tekis mieli sanoa kavereille, mut en halua vaan riidellä. Toivon aina, että asiat helpottuu joku päivä. Ajattelen aina välillä ettei mun tarvi puhua. Kyllähän mä jaksan ja siedän kaiken. Oon pienestä pitäen vaan oppinu siihen. Nykyään, osaan jo vähän pitää puoliani, mutta vielä on tehtävää. Saatan näyttää vahvalta, vaikka muhun sattuu monet sanat ja teot. Sillon nauran vaan niille jutuille, ihan vaan peittääkseni kiukkuni. Ehkä mun huumorintaju on sitten jotenki outo, kun loukkaannun asioista joita muut pitää ehkä vitsinä. Tai asioista, joita jaksetaan hokea monta viikkoa.
Välillä tulee olo, että tekis mieli itkeä. Kyyneleitä ei silti tule. Kun mennää liian pitkälle, ni ei tarvi edes sanoa mitään, ku itken jo. Tänää kävi niin. Vein illalla pikkuveljen mummolaan ja ajoin sieltä kotiin päin. Kyyneleet alko valumaan mun poskia pitkin. Lopulta itkin, niin etten enää kunnolla nähny eteen. Tuntu hyvältä, ku sain sanottua yhdelle ihmiselle, miltä musta tuntuu ja mikä on ongelmana. Mulle loukkaannuttiin siitä. Ymmärrän sen kuitenkin. Tuntu pahalta, ku pahotin toisen mielen ihan vaan, koska mun oli pakko sanoa miltä musta tuntuu ja mitä ajattelen.
Toivon, että tästä tekstistä joku ymmärtää, mitä tarkotan..

Nää on niit päivii millon ei tarvii toppatakkii, lahjoin siin hirvees jurris pari koppalakkii

En oo aiemmin ehtiny kertoa tosta viikonlopusta, joten kirjottelen nyt silmät ristissä. Olin kavereiden kans Summer Upissa molempina päivinä ja kameraa mulla ei ollu mukana. Esiintyjät oli melkeinpä kaikki tosi hyviä ja tuttujakin näky melko paljon. Perjantaina oli tosi lämmin ja aurinko paisto koko ajan. Lauantainaki ihan hyvä keli, mut illalla sato vettä. Oli kiva seisoo siellä kattomassa Kapasiteettiyksikköä vesisateessa. No piristihän se sade vähäsen.

Ekat kolme kuvaa mun ottamia, loput Oonan :)

 ♥lla Anni

Ja pysyn vierelläs aina, jos se must on kii

Ihana ilma! Kummitädin lapset tuli tänää meille ja voi tätä metelin määrää. Lähin moikkaamaa Ellaa, Oonaa ja Millaa. Käytii Kukkasen uimarannalla, ku tytsyt halus uimaa. Ite istuin Ellan ja kameran kans laiturilla. Kakarat juos laiturilla sillee, että tavarat meinas tippua järveen. Ne hyppi vetee sillee, että meiän tavarat ja vaatteet kastu.
Kotona grillailtii perheen ja kummien lasten kanssa. Mut nyt saunan lämmityksee, ku eihän tuol ulkona oo tänää ollu ku vaivaset 24 astetta. Se on heissan!

  

♥lla Anni